Kielet puhuttu Meksikossa
Meksiko on äärimmäisen monimuotoinen maa, joka on biologisesti (sitä pidetään biomaanisyyteen liittyvissä asioissa, ja se on maailman viiden parhaan maan biologisen monimuotoisuuden kannalta) ja kulttuurisesti. Espanjalainen on Meksikon virallinen kieli, ja yli 60 prosenttia väestöstä on mestizo eli alkuperäiskansojen ja eurooppalaisen perinnön yhdistelmä, mutta alkuperäiskansat muodostavat merkittävän osan väestöstä ja monet näistä ryhmistä säilyttävät edelleen perinteensä ja puhuvat heidän kieltään.
Kielten Meksiko
Meksikon hallitus tunnustaa 62 alkuperäistä kieltä, joita puhutaan vielä tänään, vaikka monet lingvistit väittävät, että todellisuudessa on yli 100. Epäselvyys johtuu siitä, että monilla näistä kielistä on useita vaihtoehtoja, joita joskus pidetään erillisinä kielinä. Seuraavassa taulukossa on eri kielillä puhuttu kieli, jolla on kielen nimi, sillä kyseisen kielen puhujat kutsuvat suluissa ja kaiuttimien lukumäärän.
Ylivoimaisen ihmisryhmän puhuttu alkuperäiskansalainen on Náhuatl, jossa on yli kaksi ja puoli miljoonaa kaiuttimia. Náhuatl on Meksikon (pronounced mehsee -ka ) kansan puhuttama kieli, jota kutsutaan joskus myös asekseiksi , jotka asuvat pääasiassa Meksikon keskiosassa. Toiseksi eniten puhuttu alkuperäiskansojen kieli on Maya , jossa on noin puoli miljoonaa kaiuttimia. Maya asuu Chiapasissa ja Yucatanin niemimaalla .
Meksikon alkuperäiskansat ja kaiuttimien määrä
| Nahuatl | 2563000 |
| maya | 1490000 |
| Zapoteco (Diidzaj) | 785000 |
| Mixteco (ñuu savi) | 764000 |
| Otomí (ñahñu) | 566000 |
| Tzeltal (k'op) | 547000 |
| Tzotzil tai (batzil k'op) | 514000 |
| Totonaca (tachihuiin) | 410000 |
| Mazateco (ha shuta enima) | 339000 |
| Chol | 274000 |
| Mazahua (jñatio) | 254000 |
| Huasteco (tének) | 247000 |
| Chinanteco (tsa jujmi) | 224000 |
| Purépecha (tarasco) | 204000 |
| Mixe (ayook) | 188000 |
| Tlapaneco (mepha) | 146000 |
| Tarahumara (rarámuri) | 122000 |
| Zoque (o'de püt) | 88000 |
| Mayo (yoreme) | 78000 |
| Tojolabal (tojolwinik otik) | 74000 |
| Chontal de Tabasco (yokot'an) | 72000 |
| Popoluca | 69000 |
| Chatino (cha'cña) | 66000 |
| Amuzgo (tzañcue) | 63000 |
| Huichol (wirrárica) | 55000 |
| Tepehuán (o'dam) | 44000 |
| Triqui (driki) | 36000 |
| Popoloca | 28000 |
| Cora (naayeri) | 27000 |
| Kanjobal | (27000) |
| Yaqui (yoreme) | 25000 |
| Cuicateco (nduudu yu) | 24000 |
| Mame (qyool) | 24000 |
| Huave (mero ikooc) | 23000 |
| Tepehua (hamasipini) | 17000 |
| Pame (xigüe) | 14000 |
| Chontal de Oaxaca (lähikuva xanuk) | 13000 |
| Chuj | 3900 |
| Chichimeca jonaz (uza) | 3100 |
| Guarijío (varojío) | 3000 |
| Matlatzinca (botuná) | 1800 |
| kekchi | 1700 |
| Chocholteca (chocho) | 1600 |
| Pima (otam) | 1600 |
| Jacalteco (abxubal) | 1300 |
| Ocuilteco (tlahuica) | 1100 |
| Seri (konkaak) | 910 |
| Piirakka | 640 |
| Ixcateco | 620 |
| Cakchiquel | 610 |
| Kikapú (kikapoa) | 580 |
| Motozintleco (mochó) | 500 |
| Paipai (akwa'ala) | 410 |
| Kumiai (kamia) | 360 |
| Ixil | 310 |
| Pápago (tono ooh'tam) | 270 |
| Cucapá | 260 |
| Cochimí | 240 |
| Lacandón (hach t'an) | 130 |
| Kiliwa (k'olew) | 80 |
| Aguacateco | 60 |
| Teco | 50 |
Tiedot CDI: sta, Comisión Nacional para el Desarrollo de los Pueblos Indígenas